Tyypillisin ja varmasti tutuimman näköinen galaksi on spiraaligalaksi. Spiraaligalaksit ovat litteän kiekon mallisia pyöriviä galakseja. Ne voivat olla hyvin erinäköisiä keskenään. Spiraaligalakseissa syntyy paljon uusia tähtiä. Jotkut spiraaligalaksit ovat muodoltaan sauvamaisia ja silloin niitä kutsutaan sauvaspiraaligalakseiksi. Yli puolet kaikista galakseista ovat spiraaligalakseja, mukaan lukien oma galaksimme Linnunrata, joka on sauvaspiraaligalaksi. Sauvaspiraaligalaksissa kierteishaarat lähtevät keskustan sijasta keskellä kulkevan "sauvan" päistä (kuvassa oikea ylänurkka, NGC 1300).

On myös olemassa elliptisiä galakseja. Noin 10-15 prosenttia kaikista galakseista on elliptisiä. Ne ovat yleensä pallomaisia. Toisin kuin spiraaligalakseissa, elliptisissä galakseissa syntyy hyvin vähän uusia tähtiä, koska niissä ei juurikaan ole jäljellä tähtienvälistä ainetta. Elliptisiä galakseja on paljon eri kokoisia, jotkut ovat hyvin pieniä ja jotkut jättimäisiä, jopa suurempia kuin spiraaligalaksit. Suunnilleen 10-15% galakseista on elliptisiä, eli niitä on huomattavasti vähemmän kuin spiraaligalakseja. Elliptisten ja spiraaligalaksien välimuoto on linssimäinen galaksi. 

Epäsäännölliset galaksit ovat epämääräisen muotoisia galakseja, jotka ovat uskottavasti syntyneet häiriintyneen vuorovaikutuksen jonkun toisen galaksin kanssa seurauksena. Ne voidaan jakaa kahteen luokkaan: 

- Irr-I: Spiraaligalaksin kaltainen, mutta silti epämuodostunut

- Irr- II: Epämääräinen rakenne ja ei voida luokitella mihinkään muuhun luokkaan

Epäsäännöllisiä galakseja on kaikkein vaikein havaita ja tutkia ja niitä on maailmakaikkeudessa suunnilleen saman verran kuin elliptisiä galakseja.